Mikä muuttui nuorten some-maailmassa 2017?

Meemi ei ole last season enää koskaan

Konsultit vitsailevat, että ennen vuoden vaihdetta klousataan kaupat ja tehdään maailma valmiiksi. Uskallan olla eri mieltä: odotan tammikuuta todella innolla, vaikka se liikehdintä alkaa vasta loppiaisen jälkeen.

Ennen joulutaukoa on kuitenkin aika laittaa vuosi ammatillisesti pakettiin. Nuoret ja some, tuo alueellisesti liian vähän tutkittu ja mainonnassa kultanugetiksi todettu aihe. Nuorilla viitataan monesti useaan eri ikäryhmään: 13-18-vuotiaisiin sekä lain määritelmän mukaan alle 29-vuotiaisiin. Itse tasapainoilen ylärajaltaan jossakin 18-25 välimaastossa tämän tekstin puitteissa. Sosiaaliseen mediaan kuitenkin pätee erityisen vahvasti se,

“mitä nuoret edellä, sitä vanhat perässä.”

Kuten tiedetään, nuorten eniten käyttämiä alustoja ovat Youtube, Snapchat, Instagram ja pikaviestipalvelut. WhatsApp pitää pintaansa, mutta myös Messenger, Kik ja Saharahah löytyvät yhdestä jos toisestakin puhelimesta. Ennustan, että ensi vuonna yhtä paljon kuin tänä vuonna on kerätty sähköpostiosoitteita, aletaan kerätä puhelinnumeroita, jotta pikaviestipalveluiden kautta tavoittaminen helpottuu. Uskon, että uusia uutiskirjemäisiä alustoja saadaan palveluihin ja aika tulee kypsäksi uudenlaiselle pikaviestinviestinnälle: uutiskirjeistä siirrytään tiiviisiin uutisviesteihin ja niissä vahvoihin call-to-actioneihin eli toimintakutsuihin.

Vuoden aikana tutkaan ovat nousseet anonyymit palvelut takaisin, kuten Jodel. Ask.fm ei enää ihan jokaisen huulilla pyöri, mutta toimii edelleen. Mielenkiintoista onkin, miten anonyymit palvelut nappaavat “sissimarkkinointia” mukaan, tai miten niihin laadittavia kaupallisia kamppiksia voidaan ROI:n näkökulmasta seurata. Yksi merkittävä palvelu vuonna 2017 oli musiikkirenkutuksia meille jokaiselle oman elämänsä superstaralle pyörittänyt Musical.ly . Jos et ole vielä testannut, nyt on hyvä aika pyöräyttää joulutervehdys jonkun tunnetun joulukipaleen kylkeen. No, Onkos tullut kesä?

Kesä ei ole vielä tullut, mutta lämmintä sosiaalisessa mediassa on ollut.

Siksi onkin hienoa, että vuoden aikana esimerkiksi Sitra kehitti Erätauko-mallin, jonka avulla halutaan luoda dialogisempaa keskustelukulttuuria. Kouluissa ja nuorisotyössä jatketaan empatiataitojen vahvistamista, jotta nettikiusaamista ja mobiilimorkkausta saataisiin vähennettyä. Aikuinen, se on ihan oikeaa kiusaamista siellä luurissakin. Usko jo.

Muita suuria muutoksia ovat olleet #häshtägien eli asiasanojen väheneminen ja suorastaan katoaminen. Jos aiemmin sääntö oli paljon hashtageja, sitten maksimissaan kolme tägiä, ollaan nyt tilanteessa että kuvan saate on yksi sana – ilman tägiä – tai täginä esimerkiksi emoji. Väitän tämän osin liittyvän anonymiteetin suojeluun. Tästä syystä osa sosiaalisen median alustoja on vaihtanut hakuasetuksiaan koskemaan kaikkia sanoja, ei vain häshtägejä. Ja juuri kun me aikuiset opittiin niitä hashtageja käyttämään! Niinpä.

Tykkäysgatet Facebookissa alkavat olla historiaa ja aika passé.

On edelleen ok tykätä sisällöstä, mutta sivusta tykkääminen on aika, jonka ohi on ajettu.

Tämä ja algoritmimuutokset tuottavat yhdessä entistä vahvempaa tarvetta maksetulle mainonnalle. Muistutan, että tuloksiin päästäkseen pitää saman mainoksen osua (lähteestä riippuen) näkökenttään 5-15 kertaan. Meemit pyörivät edelleen, ja jos et osaa vielä tehdä omaa meemiä, suosittelen käyttämään noin tunnin arvokasta aikaa jouluna siihen. Sieltä älyluurin sovelluskaupasta löytyy varmasti sopiva (ilmainen) testityökalu esimerkiksi oman joulutervehdyksen tai vuodenvaihteen toivotuksen julistamiseen. Näin vältät myös perheen tonttukuvan julkaisun (halutessasi, tai lasten sitä toivoessa).

Työnhaku uusilla alustoilla kiinnostaa nuoria, mutta pitkien tekstien kirjoittaminen ei. Yhä useammalle nuorelle on luontevampaa tehdä hakemukseksi video kuin paperi-cv. Laitteena on aina mukana kulkeva luuri tai tablettikone. Odotan innolla, millaisia uusia kesärekrykampanjoita nähdään: minne voi hakea SnapChatilla, kuka ottaa vastaan WhatsApp-hakemuksia? Ja ennen kaikkea: mitä uutta some tuo työnhakuun rekryä suorittavalle puolelle.

Kirjoitin aiemmin syksyllä bloggauksen emojien soveltumisesta työnhakuun ja varoitan siitä edelleen: emojit eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia, yksinkertaisia merkkejä, vaan monitahoisesti ja hankalasti tulkittavia. Jos voit tukea tekstiä emojilla, hienoa, jos et ole varma sen tuovan lisäarvoa, jätä se pois.

Samanlaista ilmiötä kuin PokemonGo ei tänä vuonna nähty, mutta sen jälkitulemana moneen kahvilaan ja ravintolaan on saatu entistä paremmin latauspisteitä älypuhelimille, erittäin iso peukku tälle.

Latauspisteen aasinsillasta matkaan itse latautumaan ensi vuoden haasteita varten. Alkuvuoden lupaus on viimeistellä verkkosivuja, verkkokursseja ja tehdä timanttista yhteistyötä mahtavien tyyppien ja firmojen kanssa.

Jos nuorten some-käyttö, some-projektit tai ihan some-strategia tuntuvat ajankohtaisilta, mutta et tiedä mistä aloittaa, voit aloittaa vaikka laittamalla mailin peppi@kasvio2000.fi . Mietitään sitten yhdessä, miten saadaan juuri teidän haasteet ratkaistua.

Voikaa hyvin ja menestystä vuodelle 2018!