#järjestöpäiväkirja: TAKU ry – 600 ammattinimikkeen ammattijärjestö!

Rakas #järjestöpäiväkirja,

Pohjoisesplanadilla Helsingissä on harmaata ja pilvistä. Vaalean keltainen talo ja sen sisäpiha kutsuvat kylään järjestöjen yhteenliittymään. Tässä osoitteessa yhteistä majaa pitävät TAKU, KAJ, MAL ja Viesti ry. Hymyilevä TAKU ry:n Vilja Byström toivottaa minut tervetulleeksi Takuun, jonka jäsen olin useita vuosia.

“Kahvia?” Hän tiedustelee ennen kuin esittelee toimiston ja pääsemme istumaan ja aloittamaan haastattelun.

Verkottunut ammattijärjestö

Monen järjestön toiminnassa edunvalvonta ja missio korostuvat. Niin myös vuonna 1975 perustetun Taide- ja kulttuurialojen ammattijärjestö TAKU ry:n “hissipuheessa”. Asiantuntija  Vilja Byström kertoo Takun keskeisen tehtävän olevan turvata ja parantaa taide- ja kulttuurialoilla työskentelevien jäsenten työsuhteiden ehtoja ja palkkatasoa. Näitä asioita TAKU edistää esimerkiksi neuvonnalla, oppailla ja tarjoamalla koulutusta.

“Olemme yhteydessä niin kulttuurialan toimijoihin kuin lainsäätäjiin ja asiantuntijoihin keskusjärjestössä” Byström valottaa yhteistyöryhmiä.

TAKUssa on noin 3 600 jäsentä. Järjestöasiantuntija Miika Sillanpää liittyy seuraamme ja kertoo, että takulaisilla on jopa 600 eri ammattinimikettä.

“Toiminnanjohtaja on yksi yleisimpiä ammattinimikkeitä. Tämän lisäksi esimerkiksi järjestötoimijoiden ja tuottajanimikkeen alla työskenteleviä on paljon jäsenistössämme”.

Byström ja Sillanpää kertovat, että jäseneksi tullaan oikeastaan kahta eri reittiä: opintotausta saattaa viitata taide- ja kulttuurialaan tai työn kautta ammatti-identiteetti määritttyy taide- ja kulttuurialalle.

“On meillä toki niitäkin jäseniä, jotka ensin ovat opiskelleet taide- ja kulttuurialalla ja sen jälkeen työllistyneet taiteiden ja kulttuurin pariin” Miika Sillanpää naurahtaa.

“Meillä on jäseniä kulttuurialan taitelijoina, tilaajina, tuottajina ja välittäjinä. Näiden lisäksi jäsenistössämme on taiteen ja kulttuurintutkimuksen asiantuntijoita” Byström ja Sillanpää summaavat jäsenistön taustaa.

Jäsentensä näköinen toimija

Vilja Byström nostaa tärkeäksi syyksi ja parhaaksi tavaksi kuluttaa järjestön palveluita sen tarjoamat palvelut ja verkostot. “Jokainen takulainen jäsen tuo mukanaan uusia näkökulmia omasta toiminnastaan.”

“Rivijäsenelle kiinnostavia ovat ne palvelut, joita tarjoamme. Toisille tärkeimmäksi nousevat verkostot”. Sillanpää sanoo.

Byström muistuttaa, että monelle järjestön toiminta aukeaa vasta osallistumalla toimintaan, esimerkiksi vuosikokoukseen tai koulutuksiin. Osa jäsenistä ei koskaan toimi aktiivisesti järjestön toiminnassa, mutta osallistuu esimerkiksi kyselyihin:

“Jäsenet ymmärtävät, että tekemällämme työllä on merkitystä.”

Miika Sillanpää kannustaa lähtemään mukaan aktiivisesti toimimaan ammattijärjestössä: asettumalla ehdolle hallitukseen tai luottamustehtäviin pääsee vaikuttamaan oman alansa asioihin laajemmassa mittakaavassa. Byström nyökyttelee mutta myöntää

“Vaatii omaa aktiivisuutta päästä aktiiviksi mukaan”.

Sillanpää ja Byström iloitsevat TAKUn vetovoimasta: hallituspaikat ovat kysyttyjä ja järjestön jäsenmäärä on ollut jatkuvassa kasvussa.  “Hallituksen jäsenet tuovat oman toimikenttänsä osaamisensa ja vaikuttamisagendansa mukana. Näin voimme edistää monipuolisesti jäsenten etuja”.

Taku on verrattain pieni järjestö, jolla on tällä hetkellä kolme omaa työntekijää, jonka lisäksi jäsenten käytössä on keskusjärjestö Akavan Erityisalojen palvelut ja asiantunteva henkilökunta . Vilja Byström kertoo vuosittain kiertävänsä noin 25 opiskelijatapahtumassa sekä matkustavansa työssään muutenkin paljon “Meillä ei ole virallista aluetoimintaa maakunnissa, joten yritämme aktivoida TAKUn jäseniä järjestämään esimerkiksi lounas- ja jäsentapaamisia alueillaan” hän kertoo.

Kokemusasiantuntija järjestötyöntekijänä

Miika Sillanpää kertoo olleensa TAKUn jäsen vuodesta 2005 saakka. Hän on valmistunut Turun yliopistosta vuonna 2010 pääaineenaan klassillinen filologia. Tutkinto täydentyi esimerkiksi sosiologian ja taidehistorian sekä kääntämisen opinnoilla. “Minulla on monipuolinen humanisti-yrittäjä-tausta. Olen toiminut esimerkiksi freelancer-toimittajana ja kääntäjänä”.

Apurahoillakin työskennellyt Sillanpää naurahtaa tehneensä koko työuransa järjestöissä: Valokuvataiteenliitosta hänen työnsä vei MUU ry:een josta tie jatkui Takuun. “Pidän yllä esimerkiksi apurahahakutaitoja työn ohessa”

Kysyttäessä työtehtävistä TAKUssa hyväntuulinen SIllanpää levittää kätensä “Pienessä järjestössä kaikki tekevät kaikkea. Keskeiset vastuullani olevat tehtävät ovat jäsenpalvelut, koulutukset ja viestintä”.

Mahdollistaja teki harjoittelusta itselleen työn

“En tee taiteellista työtä, mutta omia projekteja” Vilja Byström nauraa omaa suhdettaan taide- ja kulttuurialaan. Mediatuottajaksi Tampereelta valmistunut Byström ehti työskennellä B2B kentällä sekä erilaisissa tuotannoissa valmistumisensa jälkeen ennen kuin jatkoi maisteriopintoja Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa.

Harjoitteluun hän hakeutui vuonna 2014 omaan ammattijärjestöönsä, Takuun, ja jäi aluksi osa-aikaiseksi työntekijäksi. Valmistumisen jälkeen Byström on työskennellyt kokopäiväisesti Takussa vastaten esimerkiksi opiskelijoille suunnatusta toiminnasta.

“Olen taiteen välittäjä tai mahdollistaja” hän kertoo tuottajataustastaan. “Opinnot, työ ja omat verkostot ovat opettaneet näkemään taide- ja kulttuurialojen monipuolisen kentän ja mahdollisuudet.”

Byström on innoissaan tämän vuoden suunnitelmista: “Työn alla on esimerkiksi Humanistisen ajatushautomon käynnistämistä ja kuvataiteilijajäsenten foorumitoimintaa ja lokakuussa iso median ja taidealan festivaali LIFT, jonka vastuutuottajina toimivat Kaapelitehdas ja YLE”.

Suuria ja pieniä ylpeydenaiheita

Kun kysyn TAKUn  hienointa juttua ja ylpeydenaihetta Byström vakavoituu. Kysymys on haastava 43-vuotiaalle järjestölle sen monipuolisen toimintakentän vuoksi. “Keskustelimme tästä väistyvän toiminnanjohtaja Kirsi Heralan kanssa. Hän halusi lähettää terveiset, että jäsenet ovat suuri ylpeydenaiheemme. Ilman koulutettuja taide- ja kulttuurialan osaavia jäseniä järjestömme ei olisi niin vaikuttava, kuin se nyt on”.

Keskustelemme pitkästi kaikista niistä asioista, joita TAKUn avulla on saatu tuotua taide- ja kulttuurialalle: työsuhteen ehdot ja palkkasuosituksia, vaikutustyö Taiken perustamisen taustalla, läänintaiteilijjoiden työsuhdesuositus ja sekä edunvalvonnallinen- ja lainsäädäntöön liittyvä vaikuttamistyö ovat kaikki liittyneet ja liittyvät edelleen vahvasti TAKUn toimintaan. “Olemme erittäin ylpeitä myös siitä henkilökohtaisesta lainopillisesta neuvonnasta, jota voimme jäsenillemme tarjota”.

Herala ja Byström nostavat ylpeydenaiheikseen  vielä 2014 päättyneen usean ministeriön yhteisen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -hankkeen, jonka koordinoinnista TAKU osaltaan vastasi sekä Tuottaja 2020 -hankkeen, joka toteutettiin yhteistyössä Metropolian sekä kaikkien kulttuurituottajia kouluttaneiden ammattikorkeakoulujen kanssa “Meillä on paljon pieniä ylpeydenaiheita ja ylpeyttä suuresta vaikuttavuudestamme”.

Yhdessä enemmän – vaikuttavuutta ja verkostoja

Byström ja Sillanpää kertovat, että TAKU tekee monipuolista yhteistyötä useiden järjestöjen kanssa. Esimerkiksi TAKU kuuluu kulttuurialan ammattiliittojen neuvottelukuntaan, jota koordinoi SAK ja siihen kuuluvat myös Teatteri- ja mediatyöntekijäliitto, Näyttelijäliitto, Muusikoiden liitto sekä Journalistiliitto. Yhteensä näissä järjestöissä on kulttuurialan jäseniä lähemmäs 30 000! Jäsenet ja heidän arvostuksensa ja yhteistyö eri tehtävissä taide- ja kulttuurialalla toimijoiden välillä korostuu kuitenkin kaikessa siinä, mitä Vilja Byström ja Miika Sillanpää kertovat omasta työstään.

“Kentän asiantuntijuus johtaa vaikuttavuuteen yhteiskunnassa” muistuttaa Vilja Byström ja kehottaa kaikkia jäseniä lähtemään aktiivisesti mukaan omien ammattijärjestöjensä  toimintaan.