#järjestöpäiväkirja: SPEK on muutakin kuin palokuntatoimintaa

Rakas #järjestöpäiväkirja,

Tiesitkö, että ilman sopimus- ja vapaaehtoispalokuntia ei Suomen yhteiskunnan palvelurakenne toimisi? En tiennyt minäkään ennen kuin SPEKin järjestöohjaaja Marika Punamäki kutsui minut kylään Helsingin Pasilan toimistoon.

Turvallisuuden puolestapuhujat

SPEK eli Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö on turvallisuuden asiantuntija ja osaamisen kehittäjä. Se edistää yhteiskunnan turvallisuutta esimerkiksi vaikuttajatyöllä, tarjoamalla koulutusta yksilöille ja yrityksille sekä tukemalla  vapaaehtoisten palokuntien toimintaa .

“SPEK on järjestökentän moniottelija ja moniosaaja” Punamäki kehuu ja listaa kolleegoidensa monipuolista osaamista.

“Meillä on menossa strategian päivitys tasaisin väliajoin” Punamäki kertoo ja muistelee, että uusimmat kärjet olivat elinvoimainen vapaaehtoistoiminta, osaavat yksilöt ja vaikuttamistyö.

Marika Punamäki haluaa kumota luulon , joka häntäkin on vaivannut: SPEK ei ole “vain” palokuntien järjestö: “Luulin itsekin tulevani töihin vapaapalokuntalaisten järjestöön. Tällä tehdään paljon muutakin, sellaistakin, joka ei edes liity paloturvallisuuden sektoriin” hän kertoo.

SOTE-malli vaikuttaa myös paloturvallisuuden järjestämiseen

Marika Punamäki ja Timo Sovanen työskentelevät työparina

SPEKillä on yli 40 yhteisöjäsentä, yksilöjäseniä SPEKiin ei kuulu. Työntekijöitä on Pasilan toimistolla lähes 40 ja ympäri Suomea vielä lähes 10 lisää. “Meillä on työntekijöitä Vaasassa, Mikkelissä, Oulussa ja Lapissa” kertoo seuraamme liittynyt järjestöohjaaja Timo Sovanen. Sovanen mainitsee, että Suomessa on 709 vapaaehtois-/sopimuspalokuntaa ja 112 ammattipalokuntaa “Toimijoita on todella erilaisia ja ne toimivat eri tavoin” hän summaa.

Puhe kääntyy paloturvallisuuden valtakunnalliseen järjestämiseen. “Juuri nyt jäsenistössämme puhutaan SOTE-mallin vaikutuksesta pelastustoimialueiden ja vapaaehtoisten palokuntien toimintaan” Punamäki kertoo. Maakuntien ja niiden toiminnan järjestäminen vaikuttaa siis muuhunkin kuin sosiaalialaan.

“Aiemmin hätäkeskuksetkin olivat alueellisia. Nyt niitä on kuusikeskitettyä” Timo Sovanen kertoo kun pohdin, miten tarkasti oma sijaintinsa pitää tietää voidakseen auttaa “Lataa 112 sovellus” Punamäki mainostaa “Sen avulla sinut voidaan paikantaa!”

Timo Sovanen jatkaa, että kansalaisilla on liian vähän tietoa palokuntien toiminnasta “Ei tiedetä, että esimerkiksi  Kittilässä vapaaehtoiset ehtivät paikalle ennen ammattipalokuntaa” ja jatkaa “Pelastaja saattaa olla sähkömies, opettaja, keittäjä tai pappi”. Palokuntalaisuus sopii siis harrastuksena ihan jokaiselle!

Turvallisuuden tunnetta vahvistamassa

SPEKin puodin edessä hurmaa punainen lasten paloauto. Timo Sovanen kertoo auton kokoamisen olleen yksi ensimmäisiä tehtäviään SPEKissä.

Turvallisuuden tunnetta Punamäki ja Sovanen ennustavat tulevaisuudessa tutkittavan entistä enemmän. Vaikka absoluuttinen turvallisuus on parantunut ja turvallisuus kehittyy, turvallisuuden tunne on heikentynyt Punamäki ja Sovanen summaavat esimerkiksi kauemmas siirtyneiden pelastuslaitosten tuottamia tunnereaktioita.

Sovanen kertoo, että entistä useamman pitäisi voimaantua myös pohtimaan omaa toimintaansa hätätilanteessa. Hän mainitsee esimerkkinä kynttilän, joka kaatuu olohuoneessa. Omaatko perustaidot tulen sammuttamiseen , vai poistutko ulos odottamaan apua?

Sovanen kertoo, että SPEK on järjestänyt jo yli 20 vuoden ajan NouHätä! -kampanjaa, jossa on mukana vuosittain yli 400 koulua ja niiden kasiluokkalaisia. NouHätä! -kampanjalla vahvistetaan arjen turvataitoja, esimerkiksi tulipalojen sammuttamisen suhteen.

Vaikka SPEKillä ei ole henkilöjäseniä, on heilläkin tarvetta vapaaehtoisten käsille. Erilaiset toimikunnat ja työryhmät koostuvat vapaaehtoisista. Sovanen vinkkaa, että SPEK lähettää vuosittain kansainvälisiin konferenseihin ja työpajoihin delegaatteja eli osallistujia mukaan Suomessa. Näiden lisäksi suomalaista pelastushenkilökuntaa osallistuu erilaisiin turvallisuusalan kilpailuihin. “Tietoa on vaikea saada kulkemaan ja kansainväliseen toimintaan ollaan vaatimattomia lähtemään mukaan” Timo Sovanen summaa haasteita.

Järjestöohjaajat tukevat käytännön työtä

Elokuussa 2017 järjestöohjaajana aloittanut Marika Punamäki on löytänyt tiensä SPEKiin useamman järjestön ja koulutustuottajien kautta. Partiolaisissa, koulutuksen kehittämishankkeissa ja Kanneljärviopistossakin työskennellyt  Punamäki keskittyy SPEKissä 24365 Palokuntamme parhaaksi -hankkeen vetämiseen. Hankkeessa palokuntien toimintaohjelma vuodelta 2017 viedään palokuntiin ja sopeutetaan niiden toimintaan. “Tehtävät ovat monipuoliset, monipuolisempia kuin aloittaessani odotinkaan!” Punamäki summaa monipuolisuutta.

Timo Sovanen työskentelee samalla tittelillä. Hänen taustansa on työhallinnon palveluksessa. Aluksi vuoden projektiin tullut Sovanen palasi lyhyen työpätkän jälkeen takaisin SPEKin palvelukseen ja on ollut nykyisessä toimessaan viisi vuotta. “Tämä on hyvä talo olla töissä ja asialla on selkeä tavoite ja tarkoitus”. Hän kertoo, että ensimmäisen työpätkänsä jälkeen omaksi harrastukseksi tuli palokuntatoiminta. Kun työt SPEKissä jatkuivat, oli osaamista paloturvallisuus puolelta karttunut huomattavasti jo lisää.

Sovanen summaa, että kokeilumahdollisuudet ja eteenäin vievä asenne innostavat järjestötoiminnassa “Kunta voi lähteä mukaan kun joku kokeilu saadaan toimimaan” hän kertoo oman työnsä näkyvistä ja pysyvistä tuloksista.

SPEK on Helsingin Pasilassa

Järjestötyötä tunteet huomioiden ja kollegaa kehuen

Timo Sovanen toimii paljon sopimuspalokuntien yhteydessä. Hän kertoo, että muutoksien vieminen on yksi keskeinen osa hänen tehtäväänsä “Tämä on myyyntimiehen ja sielunhoitajan hommaa” hän aloittaa ja jatkaa “Monesti kysyn kehityskohteiden kohdalla kokouksessa, puhutaanko nyt tunteista vai asioista. Monesti puhutaan tunteista ja lopuksi sitten sovitaan, mitä laitetaan pöytäkirjaan”.

Sekä Punamäki että Sovanen puhuvat mielellään siitä, miten nuorten kuuleminen on heidän toiminnassaan ensiarvoisen tärkeää. 7-17-vuotiaita nuoria kuullaan palokunta toiminnassa. “Nuorten kuuleminen on meillä vaikuttamistyötä. Timo on saanut tätä hienosti ajettua” kehuu Punamäki työpariaan. “Toimintaohjelma on Marikan myötä saatu kansankieliseksi” kehuu Sovanen puolestaan.

“Varaudu. Toimi. Pelasta” tiivistävät Timo Sovanen ja Marika Punamäki vielä lopuksi. Arjen turvataidot ovat meistä ihan jokaisen asia!