#järjestöpäiväkirja: Osaamista järjestöstä (muuhun) työelämään

 

Oletko koskaan laskenut, monessako järjestössä olet jäsenenä, entä aktiivina tai vapaaehtoisena? Oletko sen jälkeen miettinyt, mitä kaikkea osaamista järjestössä toimiminen on sinulle kerryttänyt: ehkä olet taittanut julisteita, tutustunut paikallisiin toimijoihin tai koordinoinut tapahtumia? Olet saattanut oppia yksityiskohtaista tietoa jostakin asiasta tai päässyt kehittämään valmennustaitojasi.

Järjestötyöstä voi ammentaa itsellensä monesta eri näkökulmasta, joista yksi tärkeimpiä on oman osaamisen laajentaminen ja testaaminen. Joskus järjestötyöstä kasvaa uusi ammatti tai työ – kun pääsee toteuttamaan itseään omanhenkisten ihmisten keskellä, sellaisten asioiden parissa, jotka kokee tärkeäksi, voi löytää itsensä hankkeesta, projektista tai työsuhteesta järjestöön, jossa on aiemmin harrastanut tai osallistunut toimintaan. Toisaalta järjestössä voi testata omia siipiään: vaikka työelämässä kannukset eivät riittäisi suurtapahtuman tuottamiseen, voi sattumalta harrastuksen kautta aueta paikka tapahtumatuotannon aitiopaikalta.

 

Ketterä työympäristö innostaa kehittämään uutta

 

Suomalaisia järjestöjä suomitaan monesti heikosta palkkatasosta ja välillä iltapainotteisista työskentelyajoista. Järjestön koko, jäsenmäärä sekä sen nauttimien avustusten määrä korreloi palkkaan. Lisäksi moni järjestö houkuttelee työntekijöitä erilaisilla eduilla, kuten joustavammilla työsuhde-eduilla, etätyöllä, ylimääräisillä vapailla sekä innovaatioilla, joiden saapuminen esimerkiksi kuntakentälle voi kestää pidempään. Järjestöjä pidetään ketterinä työkenttinä.

#järjestöpäiväkirjan haastatteluissa on tullut ilmi, miten monessa vapaaehtoistyössä valtaosa järjestöjen työntekijöistä on ollut ennen työllistymistään kolmannelle sektorille. Järjestömaailman oma ajankulku, hakemukset, rahoitus ja innovointi voivat tuntua joko houkuttelevilta tai kaoottisilta riippuen siitä, millaiseen työelämään näkee itsensä parhaiten sopivan. Järjestötyöntekijöitä yhdistää into kehittää, vaikuttaa yhteiskunnallisesti (edes pienellä alueella) sekä halu tehdä asioita suurella sydämellä. Järjestötyö on kutsumusammatti.

Järjestötyö perustuu yhteistyöhön.

Joskus osaaminen kertyy niin salaa, ettei itsekään ymmärrä oppineensa uusia asioita. Jos ympärillä on paljon samoista asioista ja teemoista kiinnostuneita, oman osaamisen huomaaminen voi tuntua vaikealle. Siksi järjestöissä on hyvä olla menetelmiä, joilla eri tehtävien – niin vapaaehtoisten kuin palkattujenkin – osaamista voidaan tulkita ja siitä voidaan kiittää. Jos osaamista on mahdollista hyödyntää opiskeluiden osana, sen tukemiseen tarvitaan myös esimerkiksi ammatillisista tutkinnoista osaamista.

Suomalaisista järjestöistä esimerkiksi Partiolla on tunnustettua osaamista osaamisen tunnistamisesta ja tukemisesta. Partiolla on valmiita malleja esimerkiksi tapahtuma- ja harrastustoiminnasta hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja validioinniksi oppilaitoksissa, joiden avulla aktiivinen harrastaja voi nopeuttaa omien opintojensa valmistumista.

 

Muista pyytää työtodistus!

 

Monella järjestöllä on lisäksi käytössä esimerkiksi työtodistusten myöntäminen, osa myöntää jopa sähköisiä osaamismerkkejä, joita voi lisätä omaan sähköiseen portfolioon, tai esimerkiksi LinkedIn profiiliin. Omasta järjestötyöstä kannattaakin pyytää rohkeasti dokumentaatio, jota toivottavasti voi opittujen taitojen lisäksi hyödyntää omassa ansioluettelossaan.

Kasvatetaan verkostoja!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *