#järjestöpäiväkirja: jokainen meistä tuntee mielenterveyden haasteiden kanssa kamppailevan
Luovilla menetelmillä mielen hyvinvointia FinFamissa
#järjestöpäiväkirja vieraili tällä kertaa Kruununhaan sydämessä, kauniin kivitalon toisessa kerroksessa ikkunasta näkyy ministeriöitä, Uspenskin katedraali ja meri. Tunnelma on rauhallinen syksyisenä keskiviikkoaamuna, kun saavun FinFami ry:n toimistolle tapaamaan maahanmuuttajatyön asiantuntijaa Johanna Wariusta.
Istumme teekupposten ääreen ja Johanna alkaa kertoa, miten haastattelua edeltävänä päivänä on vietetty kansainvälistä mielenterveyspäivää (10.10.) ja miten sitä edeltävä päivä, 9.10., oli mielenterveysomaisten päivä, joka tunnetaan myös Ilonan päivänä.
Kuva: Johanna Warius
Mielenterveyden haasteet koskettavat välillisesti jokaista
“Mielenterveyskuntoutujan lisäksi myös omaiset tarvitsevat tukea” Johanna Warius muistuttaa ja huomauttaa, että Mielenterveysomaisten keskusliitto ─ FinFami ry tunnettiin aiemmin nimellä Omaiset mielenterveystyön tukena. FinFamin tunnuslause on Kun yksi sairastuu, monen maailma muuttuu.
Johanna Warius esittelee surullisia lukuja: noin puolet suomalaisista sairastuu mielenterveysongelmiin jossain vaiheessa elämäänsä. Kerrannaisvaikutusten kautta oikeastaan jokainen suomalainen on ollut, on tai tulee olemaan mielenterveyskuntoutujan omainen.
“Haluamme murtaa sen hiljaisuuden kulttuurin, joka vallitsee mielenterveysongelmien ympärillä” Johanna sanoo, ja kertoo, että tänä vuonna FinFamin erityisenä kohderyhmänä ovat lapsiomaiset ja nuoret hoivaajat, jonka vanhempi sairastaa psyykkisesti. FinFamiin tervetulleita ovat kaikki, joita mielenterveysongelmat koskettavat.
Surulliset luvut jatkuvat: joka 4. lapsi elää perheessä, jossa on mielenterveys- tai päihdeongelmia. Kaikista mielenterveysomaisista lähes puolet on vaarassa uupua tai sairastua itse mielenterveysongelmiin.
Mielenterveysomaisten keskusliitto ─ FinFami on nimensä mukaisesti mielenterveyskuntoutujien omaisten ja omaishoitajien yhdistysten keskusjärjestö. Keskusliiton työn keskiössä on jäsenyhdistysten tukeminen, vaikuttamisviestintä ja kehittämistyö. Liiton kahdeksastoista jäsenyhdistys on juuri perustettu Lappiin. Jäsenyhdistysten toiminta koostuu muun muassa vertaistukitoiminnasta, henkilökohtaisesta tuesta ja neuvonnasta, kursseista ja tapahtumista. Toimintaa on eri-ikäisille, eri diagnoosiryhmille ja osassa jäsenyhdistyksiä on toimintaa myös ruotsiksi.
Kuva: Marika Finne
Vapaaehtoistoimintaa, puskaradiotietoa ja somelöydettävyyttä
FinFamin toiminnassa vertais- ja vapaaehtoistyö ovat suuressa merkityksessä. Esimerkiksi Prospect-ryhmämalli perustuu vertaisuuteen. Malli on kehitetty yhteistyössä usean eurooppalaisen tahon kanssa. Vapaaehtoisten tärkeydestä FinFamille kertoo se, että FinFamilla on käytössään erityinen vapaaehtoistoiminnan strategia. FinFami-kentällä työskentelee noin 80 työntekijää. Jäsenyhdistysten toimintaa rahoittaa mm. STEA ja monet yhdistykset saavat kunnilta järjestöavustuksia.
FinFamin jäsenyhdistysten toimintaan löydetään mukaan eri tavoilla: netistä (haetaan apua ja tukea tiukkaan paikkaan) ja sosiaalisen median kautta, jonka lisäksi jäsenyhdistykset tekevät yhteistyötä mm. sairaanhoitopiirien kanssa. Pienillä paikkakunnilla puskaradio voi olla tehokkain väylä. Johanna Warius kertoo, että viestinnässä on haluttu panostaa visuaalisuuteen – huomioida monennäköisiä ihmisiä sekä viestiä häpeän stigmaa murtaen.
Kuva: Johanna Warius
AGORA-hanke tukee maahanmuuttajien mielenterveyttä
Johanna Warius on tullut työhön FinFamin AGORA-hankkeeseen vuonna 2017. Hankkeessa tuetaan maahanmuuttajataustaisia henkilöitä taidelähtöisin menetelmin. Osallisuus ja hyvinvointi sekä itseilmaisu ovat hankkeen tärkeitä teemoja. Yhtenä näkökulmana on myös tuottaa jäsenyhdistyksille välineitä kohdata kulttuurista moninaisuutta työssään.
AGORAlla halutaan tavoittaa uusia kohderyhmiä: maahanmuuttaja- ja pakolaistaustaisia nuoria sekä nuoria aikuisia. Toiminta koostuu kahdesta pääteemasta: teatteriryhmästä sekä taidetyöpajoista.
Teatteriryhmä on ammattilaisen vetämä ja siinä on noin 15 osallistujaa. Ryhmässä rakennetaan devising -menetelmää käyttäen osallistujien omiin kokemuksiin perustuvaa teatteriesitystä, jonka ensi-ilta on Helsingin Ylioppilasteatterin tiloissa keväällä 2019. Ryhmää vetää teatteripedagogi Petra Haapio. Näytelmässä ei siis ole valmista käsikirjoitusta, vaan käsikirjoitus rakennetaan osallistujien lähtökohdista. Esitys toteutetaan osittain englanniksi.
Kerran viikossa kohtaava teatteriryhmä harjoittelee Teatterikorkeakoulun tiloissa. Johanna iloitsee, että teatteriryhmän avulla on voitu avata uusia harrastus- ja ammattimahdollisuuksia osallistujille. Osallistujia on niin Lähi-idästä, Afrikasta kuin muualtakin maailmasta.
Kertaluonteiset luovat työpajat toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, esimerkiksi African Caren kanssa on toteutettu yhteinen työpaja sekä Salon seudun mielenterveysomaisten kanssa. Lisäksi Vantaalla Myyrmäessä on toteutettu parikin pajaa Maahanmuuttajanuorten tuki R3 ry:n kanssa. Johanna laskee, että tähän mennessä luovia työpajoja on toteutettu hankkeessa yhteensä kahdeksan. Pajan keskiössä on aina luova menetelmä sekä teema, jolla käsitellään mielenterveyteen liittyviä aiheita. Pajoissa on käytetty menetelminä esimerkiksi sarjakuvaa, draamaa ja aistitaidetta.
Johanna kertoo, että yksi mieleenpainuvimmista työpajoista oli Helsingin Taidehallin kanssa järjestetty tyttöjen graffitityöpaja, jolla tyttöjen oma ääni haluttiin saada kuuluviin. Työpaja huipentui graffititaiteilija EGSin vierailuun sekä myöhemmin oman graffitin maalaamiseen nuorten toimintakeskus Hapen sisäpihalle #noracism -viestin kanssa.
Kun pajat ja teatteriryhmätoiminta on saatu toteutettua, jäsenyhdistysten käyttöön ollaan toteuttamassa opas kulttuurisen moninaisuuden kohtaamiseen sekä mallit työpajojen toteuttamiseen step-by-step-periaatteella. Lisäksi AGORA-hankkeessa käännätetään omaisille suunnattu opas. Tällä hetkellä kaavailut koskevat englannin, venäjän ja arabian kielisiä oppaita.
Agora-hankkeessa työskentelevä Warius nauttii työstään
Kutsumustyössä monikulttuurisuuden parissa
Johanna Warius iloitsee, että Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen Paloma-hankkeen asiantuntijaryhmään on kutsuttu myös FinFamin edustaja mukaan. Hankkeessa rakennettiin valtakunnallinen toimintamalli pakolaisten mielenterveystyöhön. “Oli kunnia olla mukana” Johanna kiittää.
Johanna Wariuksen oma tausta on sosiaalitieteissä ja monikulttuurisuuden tuntemuksessa. “Minulle on ollut aina selvää, että haluan monikulttuuriseen työhön” hän sanoo. Ennen FinFamia hän on työskennellyt tutkijana Helsingin yliopistolla, koordinoinut vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman toimintaa sekä toiminut Tuusulan maahanmuuttokoordinaattorina. FinFamiin hän löysi työpaikkailmoituksen kautta.
“Tässä työssä pääsen käyttämään luovia menetelmiä, jotka ovat minulle uusi aluevaltaus. Opin uutta ja saan hyödyntää aiemmista töistä tuttuja elementtejä” Johanna kertoo.
AGORA-hanke on tuottanut onnistumiskokemuksen tunteita heti ensimmäisenä vuotenaan: osallistujamäärätavoite on ylitetty reippaasti ja seuraavan vuoden hankesuunnitelmaan tavoite on lähes tuplattu.
“Projektin ohjausryhmä on ollut hienona tukena” Johanna Warius kiittää ja kertoo, että mukana on FinFamin jäsenyhdistysten lisäksi edustus SOS-kriisikeskuksesta, Väestöliitosta sekä Niceheartsista. “Hanke selvästi kiinnostaa kentällä”.
Vaikka luovat projektit ovat mukavia, Johanna kertoo, että työssä välillä havahtuu siihen, miten rankkoja taustoja ihmisillä on. “FinFamin viestinnässä halutaan kuitenkin viestiä toivoa, Ilonan päivä on tästä esimerkki. Haluamme kertoa ilosta”.
AGORA-hankkeesta Johanna Warius toivoo, että muistaisimme, että meissä kaikissa on luovuutta. Lopputulos ei tärkeintä vaan se, mitä prosessissa nousee.
“Omaisia pitää tukea ja heidät pitää ottaa huomioon kun puhutaan mielenterveysongelmista. Myös läheisillä voi olla tarve saada tukea. Aina on toivoa”, Johanna kannustaa.
Vastaa