#järjestöpäiväkirja : Tehtävä Z tukee arjen taidoissa

Rakas #järjestöpäiväkirja,

On pakkaskylmä aamu, kun tapaan keskustan kahvilassa Hanna Viidan. Nauramme yhdessä, että aamukahvittelu on erittäin trendikästä: meidän lisäksemme kahvila on aivan täynnä. Hanna epäilee pilke silmäkulmassa, että aamukahvin suosio uhkaa jo lounastapaamisten voittokulkua.

Raaseporista aamulla junaan hypännyt ja Itä-Suomessa uraa tehnyt restonomi Hanna Viita kertoo, kaksivuotisen Tehtävä Z -hankkeen olevan nyt kovassa vauhdissa. Marttaliiton, Finlands svenska Marthaförbund, Taitoliiton ja ProAgria Etelä-Suomi/Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisten yhteishanke vahvistaa nuorten arjen- ja kädentaitoja. Marttaliitto hallinnoi hanketta, joten siksi Hannankin käyntikortti ja kotipesä on Marttojen.

”Olen aloittanut hankkeessa helmikuussa 2017. Meillä on siis toinen vuosi menossa. Toivottavasti saamme hankkeelle jatkoa!”

Aamukahvi Hannan kanssa Helsingissä

Nuorten 17 omaa ohjelmaa

Tehtävä Z -hanke koostuu kahdesta toimenpiteestä: Z-ohjelmista sekä Pystyn-kampanjasta.

Hanna Viita kertoo, että vuosien 2017 ja 2018 aikana tullaan vetämään lävitse yhteensä 17 Z-ohjelmaa – yksi pilotti ja neljä ohjelmaa eri paikoissa kunkin neuvontajärjestön vetämänä. Ohjelmia on valtakunnallisesti, ja niitä hallinnoidaan ja toteutetaan yhteistyössä paikallisten toimijoiden kuten kuntien ja Ohjaamo-toiminnan kanssa.

”Nuoret ottavat ison roolin: on heistä kiinni, millainen ohjelmasta muodostuu” Hanna Viita kertoo ja valottaa Z-ohjelmien rakennetta.

Tapaamiskertoja on kahdeksan, joista ensimmäisillä suunnitellaan tehtävä, jonka ryhmä suorittaa. Keskeistä on, että tehtävän suorittamisesta hyötyy jokin toinen ryhmä. Tämän jälkeen kerrytetään tarvittavat taidot, suunnitellaan, toteutetaan ja lopuksi juhlitaan onnistumisia.

Hanna Viita kertoo, että pilotin lisäksi kolme neljä ohjelmaa on jo saatu loppuun: Hämeenlinnassa nuoret  järjestivät mehu- ja sipsibaarin paikallisessa tapahtumassa ja Vaasassa tehtiin taidetta askarrellen. Porissa nuoret järjestivät lapsille temppuradan, jonka suorittamisesta palkinnoksi sai itsetehdyn heijastimen tai tikkunekun. Hämeenlinnassa nuoret miehet organisoivat paikalliselle vanhainkodille pikkujoulut, jossa lauloivat alakoululaiset, järjestettiin bingo sekä saattoi osallistua kukkasidontaan. Aika mahtavia hankkeita, ajattelen.

Uusia aluevaltauksia perinteisille järjestöille

Neuvontajärjestöt ja niiden uusi rooli vilahtelee usein Hannan puheessa. Tietoa, taitoa  ja kykyä kohdata nuoria on, mahdollisuus tukea arjen toiminnoissa – tehtävä Z -hanke huomioi monet karikot.

Hankkeen vetäjä Hanna Viita on tuottanut rautaisella opettajantyössä kertyneellä ammattitaidollaan tukimateriaaleja Z-ohjelmien ohjaajille: virtuaalikoulutuspäivän lisäksi Kahoot-pelimalleja,  erilaisia oppaita ja materiaaleja on saatavissa verkkosivuilla ja verkkoalustalla, pilottiohjelman kokemuksia kerrotaan videolla ja viime elokuussa julkaistiin tämä vuoden ohjelmia silmällä pitäen ”Miten kohdata nuori”, jossa haastatellaan Helsingin Ohjaamon Marko Kallionpäätä.

Hanna Viita kertoo, että kaiken tämän lisäksi ohjaajille järjestettiin vuoden 2018 tammikuussa kaksipäiväiset neuvontajärjestöjen koulutuspäivät, jossa painopiste oli nuorissa. Kaikesta kuulee, että tähän hankkeeseen panostetaan paljon, ja sen toivotaan tuottavan pitkäaikaisia, käyttökelpoisia malleja monelle toimijalle.

”Nappasimme toiselta toimijalta idean kohdata nuori väritettävän pöytäliinan ympärillä. Sen lisäksi, että liina aktivoi, se on eräänlainen projektilakana, josta etenemistä voi seurata” Hanna kertoo ja demonstroi väritystä kahvilan pöytään ”Aina ei ole helppo katsoa silmiin. Omia ajatuksia on helpompi tuoda muun toiminnan ohessa esille”.

 

#pystyn2018 sanoittaa opetettuja taitoja

#pystyn kannustaa opettamaan taitoja ja sanottamaan niitä nuorille

Hanna Viita kertoo, että viimeiset pari päivää ovat menneet tiiviisti hankkeen väliraportin parissa. Seuraavaksi on tarkoitus lisätä pöhinää #pystyn2018 -kampanjan ympärillä.

”Kampanjassa aikuinen opettaa nuorelle jonkun arjen taidon ja jakaa tiedon siitä esimerkiksi internetsivujen, sähköpostin, tekstarin tai sosiaalisen median kautta. Tavoite on, että vuoden aikana saadaan 10 000 opetettua taitoa tehtyä näkyväksi”

Hanna Viita sanoo ja kannustaa tutustumaan #pystyn2018 kampanjaan myös verkkosivujen  www.pystyn.fi -kautta.

“Meistä jokainen voi opettaa jotakin. Siksi “raportointimahdollisuuksia” on haluttu tuoda niin monipuolisesti esiin. Ei ole haluttu rajata tätä vain verkossa tapahtuvaksi pöhinäksi”.

Hankkeen taustalla tutkittu tieto

Kaksikielinen, arjen perustaidot keskiössä, osallisuus, syrjäytymisuhan alla oleva nuoret ja valtakunnallisuus : Tehtävä Z- hankkeen tavoitteet ja kohderyhmät ovat kunnianhimoiset. Hanna Viita kertoo, että ennen hankkeen käynnistymistä tuotett selvitystyö, jonka perusteella painopisteet löydettiin ja hanke sai muotonsa. Nimi löytyi samaa reittiä:

“Selvitystyön kautta saimme idean nimeen, joka viittaa nuorten suorittamiin tehtäviin”.

 

Hanna Viita myöntää, että uusi toimintamalli on jännittänyt vetäjiä. Siksi on pidetty erityisen tärkeänä, että heille on tarjolla materiaalia ja tukea Z-ohjelmien vetämiseen.

”Alkukankeuden jälkeen on kuitenkin saatu monipuolisia onnistumiskokemuksia ja todettu, että tämä onkin mahtava tapa toimia!”

Nuorille porkkanoita lähteä mukaan

Hanke Z lisää nuorten työelämävalmiuksia, arjen- ja kädentaitoja. Jokainen hankkeen ohjelmaan osallistunut ja mukana aktiivisesti toiminut saa toiminnastaan todistuksen.

”Tämä on oikea työprojekti, ja toivomme, että tämä jää myös elämään” Hanna Viita kertoo nuorten sitouttamisesta osaksi työelämää.

Ammattikoulussa opiskelevat nuoret, jotka osallistuvat ohjelmassa toteutukseen vähintään 27 tuntia sekä ovat mukana tapahtumaosuudessa saavat lisäksi openbadge-osaamismerkin, jonka monissa koulutusohjelmissa voi lukea osaksi opintoja.

”Vapaaehtoistyö neuvontajärjestössä kuuluu moneen perustutkintoon” Hanna Viita vinkkaa.

Nuorilta on saatu positiivista palautetta. Hanna Viita kertaa yhtä suosikkiaan, joka kertoo siitä, että nuoret ovat päässeet itse vaikuttamaan suoritettavaan tehtävään: ”Meitä kuunneltiin ja ideat menivät läpi”  nuoret muistelivat palautteessa.

Miten nuoret sitten tulevat mukaan toimintaan? Hanna Viita kertoo, että noin 5-10 nuoren ryhmät tulevat mukaan neuvontajärjestöjen yhteistyökumppaneiden kautta. Jos tiivistä yhteistyötä on esimerkiksi tehty paikallisen Ohjaamon tai kunnan toimijoiden kanssa, on niiden kautta luontevaa tavoittaa nuoria. Osallistujia saadaan usein mukaan useamman toimijan kautta. Toisaalta ryhmän vaatima, noin kolmen kuukauden intensiivinen yhteinen työskentely, karsii osan osallistujista valitettavan usein pois ennen tapahtumaa.

”Kaikki tapahtumat, joita on suunniteltu, on tähän mennessä saatu hienosti vietyä läpi” Hanna kertoo.

Ketterää yhteistyötä kehittämässä

 

”Me haluamme tehdä näkyväksi sen ammattitaidon, mitä meillä neuvontatyössä on  annettavaa nuorisokentälle” Hanna Viita summaa toivetta siitä, mitä jokaisen tulisi muistaa Z-hankkeesta.

Hanna Viita näkee vahvuuden neuvontajärjestöjen valtavassa osaamisessa ja valtakunnallisuudessa.

”Meidän kanssa yhteistyössä on paljon mahdollisuuksia: olemme joustavia yhteistyökumppaneita ja ketteriä toimimaan!”

Hanke Z on monen tekijän summa. Hanna Viita haluaa kiittää kaikkia mukana olleita tekijöitä:

”Meillä on ollut hyvät naiset energisessä ja positiivisessa hengessä mukana. Olemme tehneet paljon töitä, joten mitä muuta siitä voisi syntyä kuin hyvä lopputulos” hän nauraa kun erkanemme eri suuntiin aamuvilinässä.

Minkä taidon sinä olet opettanut viimeksi nuorelle? Minä juttelin nuorten kanssa siitä, miksi on tärkeää keskittyä kadun ylittämiseen ja kurkata tuleeko autoja. Kuvaa #pystyn2018 en tilanteesta napannut, sillä Mäkelänrinteen aamuruuhkassa en itse halunnut myöskään näyttää huonoa esimerkkiä.

Voikaa hyvin!

maaliskuu 7, 2018

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *