#järjestöpäiväkirja: European Youth Parlament mahdollistaa nuorten osallisuuden

Rakas #järjestöpäiväkirja,

 

Tämän blogisarjan sekä ilo että kevyt harmistus on huomata, miten paljon mahtavaa järjestötoimintaa on itsellä jäänyt osallistumatta nuorena. Joko tietoa ei ole ollut saatavilla, tai en sitä ole nähnyt – mutta voi miten hienoa olisi ollut nuorena tamperelaisena ollut osallistua kansainvälisiin osallisuuden ja vaikuttamisen täysistuntoihin!

 

Taitoja jokaiselle nuorelle

 

EYP eli Euroopan nuorten parlamentti on nuorilta nuorille toimintaa, joka vahvistaa aktiivisen kansalaisuuden ja kansalaistoimintaa yhteiskunnassa. Pääsihteeri Maiju Tuomainen kertoo, että keskeinen toimintamalli ovat esimerkiksi vuosittain järjestettävät alueelliset istunnot neljällä eri paikkakunnalla, valtakunnallinen kansallinen istuntoistunto, paikallisjärjestöjen tapahtumat sekä kansainvälisiin istuntoihin osallistuvien nuorten tukeminen.

 

Suomen EYP on perustettu vuonna 2001, vaikka parlamenttitoimintaa on ollut Suomessa jo 1990-luvulla.

“Olemme itsenäinen järjestötoimija Suomessa ja aivan uniikki. EYPn toimintaa löytyy lähes 40 maasta, ja me teemme esimerkiksi delegaattien vaihdon myötä yhteistyötä yli 30 EYP-maan kanssa” Tuomainen summaa.

Nuoret vapaaehtoiset pyörittävät istuntoja

 

EYPn toimintaan tullaan mukaan osallistumalla ensin alueelliseen istuntoon neljällä eri paikkakunnalla, jolla jokaisella noin 150 nuorta pääsee mukaan. EYPllä on yhteensä viisi paikallisjärjestöä sekä näiden lisäksi työryhmiä ja aluehallituksia. “Normaalisti toimintaan tullaan 16-vuotiaana ja jatketaan jopa 22-vuotiaaksi.” Maiju Tuomainen kertoo “On kuitenkin huomattava että hallituksen puheenjohtajan ja nimenkirjoitusoikeudellisten täytyy olla yli 18 -vuotiaita mutta hallituksen jäseninä voi olla myös alle 18-vuotiaita ” Tuomainen kertoo.

EYPn toiminnassa on monenlaisille vapaaehtoistoimijoille tilaa. Pääsihteeri Maiju Tuomainen on järjestön ensimmäinen palkattu työntekijä. Hän on aloittanut syksyllä 2016. Vapaaehtoisia ovat esimerkiksi hallituksen seitsemän jäsentä, vapaaehtoiset istuntojen järjestelyissä, eri tiimien jäsenet kansainvälisen toiminnan istunnoissa. “Kaikkinensa noin 230 vapaaehtoista on toiminnassamme vuosittain mukana” Tuomainen laskee ja toteamme yhdessä, että paljon nuoria osallistuu toimintaan.

 

“Istuntoihin on helppoa saada vapaaehtoisia. Hallitukseen ja toimikuntaan on vaikeampi sitoutua pidemmäksi aikaa” Tuomainen kertoo ja esittelee heidän ratkaisujaan: järjestössä on luotu lyhyempiä rooleja esimerkiksi projekteissa osallistumiseen.

 

EYPn toimisto sijaitsee Pasilassa

Tietoa kaikille toisen asteen oppilaitoksilleja puskaradion kautta

 

Tuomainen kertoo, että heidän toimintaansa osallistumisen kannalta puskaradio on kaikista tehokkain tapa toimia. Nuorten omat viestinnälliset ja vaikuttamisen valmiudet kasvavat EYPn toiminnassa ja voimauttavat heitä toimimaan yhteiskunnassa. Nämä asiat ovat Tuomaisen mukaan nuorille tärkeitä, ja näistä tärkeistä asioista he kertovat myös kavereilleen, jotka sitten löytävät mukaan EYPn toimintaan.

 

“EYPn toimintaa on tutkittu ja dokumentoitu aika vähän. Olisi kiinnostavaa tietää, miten nuorten poliittinen kiinnostus säilyy osallisuuteen ja vaikuttamiseen EYPn toimintaan osallistumisen jälkeen”.

 

Hän kertoo, että kaikki koulut kontaktoidaan puhelimitse, mailitse tai menemällä paikan päälle.  “Meillä on vuosittain syksyisin koulukiertue, joilla kierrämme kaikki lukiot ja paljon ammatillisia oppilaitoksia yhteistyössä paikallisjärjestöjemme kanssa” Tuomainen kiittää vapaaehtoisia ja jatkaa “Myös opettajat, jotka tuntevat EYPn toimintaa vievät asiaa syksyn istunnoista eteenpäin”. Yleisimmin opettaja, joka kertoo EYPn toiminnasta koulussa on yhteiskunta-aineiden tai englannin opettaja. Kaikki EYPn tapahtumat ovat englanniksi.

 

Kouluyhteistyö toimii Tuomaisen mukaan esimerkiksi siksi, että EYPn toiminnasta saa joissain kouluissa opintosuorituksia “Esimerkiksi IB lukion opetussuunnitelmaan toimintamme sopii hyvin”

 

Tuomainen haluaa mahdollistaa jokaiselle osallistumisen EYPn toimintaan “Meillä oli istunnoissa esimerkiksi tiukka pukukoodi, mutta olemme nyt luopumassa siitä” hän kertoo konkreettisen esimerkin vuonna 2016 tehdyn yhdenvertaisuussuunnitelman vaikutuksesta järjestön arkeen. “Edustamamme tiedot ja taidot ovat tärkeitä ihan kaikille. Haluamme, että kaikilla on mahdollisuus osallistua”.

 

Kansainvälisten suhteiden tulkki

Maiju Tuomainen kuvattiin Nuorisotiedon kirjastossa

Maiju Tuomainen on kotoisin Varkaudesta, josta hän muutti 16-vuotiaana IB-lukioon Kuopioon. “Jo lukioaikana tiesin, että haluan muuttaa opiskelemaan ulkomaille” Tuomainen kertoo valintaa opiskella matkaoppaana vietetyn välivuoden jälkeen Ruotsissa. Malmön yliopiston kansainväliset suhteet jatkuivat maisteriopintoina Lundin yliopistossa globaaliin tutkimukseen. “Olin opiskeluaikoina Erasmus-aktiivi. Lähdin vaihtoon Turkkiin, jonka jälkeen aloin pohtia paluuta Suomeen” Tuomainen kertoo. EYPn työ on Tuomaisen ensimmäinen valmistumisen jälkeinen työpaikka.

 

“Työskentelen pääsihteerinä, joten tehtäväni sisältävät niin hallinnollisia tehtäviä aina projekteihin ja toiminnan kehittämiseen hallituksen kanssa” Tuomainen kertoo työstään. “Olen huomannut pohtivani, miten dynamiikka korostuu pienessä järjestössä vapaaehtoisten ja työntekijän välillä” Tuomainen reflektoi omaa tehtäväänsä. Hänellä on ollut välillä apukäsinä harjoittelijoita, joita toive on löytää jälleen ensi syksylle.

 

Tuomainen suosittelee EYPn toimintaa kaikille nuorille: “Nuoret saavat kehittyä meidän toiminnassamme. Tämä on antoisaa!” hän kannustaa.

 

Haastattelun kirjoittamisen jälkeen Tuomainen on siirtymässä uusiin tehtäviin. #järjestöpäiväkirja toivottaa Maijulle onnea, menestystä ja vaikuttavuutta uusissa järjestökentän tehtävissä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *