#järjestöpäiväkirja: African care tekee työtä naisten hyväksi

Rakas #järjestöpäiväkirja,

 

Oletko koskaan huomannut työpaikkailmoittelussa loppulauseketta “Toivomme hakijoita erilaisista sukupuoli- ja etnisistä taustoista”? Minä olen, ainakin järjestökentällä, ja miettinyt, millaisia nuo työyhteisöt sitten ovat. Oli mahtavaa päästä tutustumaan African Care ry:n työhön, jossa monikulttuurisuus ja kehitysyhteistyö on muutakin kuin sanahelinää.

Globaalia ja kotimaista työskentelyä naisten aseman puolesta

 

African Care ry on aloittanut vuonna 2001 ja sen keskeinen tehtävä on edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia sekä hyvinvointia Suomessa ja Afrikassa. Toiminnassa korostuu kotimaassa tehtävä globaalikasvatuksen ja kotouttamistoiminnan työ sekä ulkomaille suuntautuva kehitysyhteistyö.

 

“Vertaisryhmätoiminta on kotouttamistyömme ydin ja vierailevat asiantuntijat kertovat siellä erilaisista hyvinvoinnin aiheista” koordinaattori Laura Ranki kertoo. Yksi toiminnan muoto on esimerkiksi uinti, jota varten on hankittu yksityisvuoro. “Toiminta on tarvepohjaista ja tarpeet tulevat ilmi keskustelujen kautta” Ranki jatkaa ja kertoo, että toiminnalla pyritään tukemaan varsinkin Pohjois-Afrikasta sekä Lähi-Idästä Suomeen saapuneita maahanmuuttajia ja heidän hyvinvointiaan sekä mielenterveyttään.

 

“Toimintamme on suomenkielistä, ja valtaosa osallistujista on 20-40-vuotiaita” Ranki kertoo ja mainitsee, että tehokkain tapa löytää mukaan toimintaan on puskaradio. Tämän lisäksi neuvoloiden, sosiaalityön sekä oman jalkautuvan työn tekeminen esimerkiksi leikkipuistoihin ja ostoskeskuksiin pitävät ryhmät vireinä. “Uskon, että meillä on matala kynnys tulla mukaan: toiminta on vertaistoimintaa maahanmuuttajalta maahanmuuttajalle emmekä vaadi sitoutumista” Ranki pohtii ja kertoo, että viime aikoina toimintaan on saatu mukaan myös joitakin venäläistaustaisia naisia. .

Vertaistukea, koulutusta ja kehitysyhteistyötä

 

Globaalikasvatuksen alle kuuluu African Carella niin kouluvierailuja kuin yhteiskunnan valtarakenteita ja vaikuttamisen taitoja käsittelevä kurssikin. Pääkaupunkiseudun toisen asteen opiskelijoille järjestettävä kurssi oikeuttaa yhdeksän tapaamiskerran jälkeen kurssisuoritusmerkintään. Hankevastaava Tuuli Vauramo ja hanketyöntekijä Hilla Kurittu kertovat, että kurssilla aiheisiin pääsee syventymään paremmin kuin lyhyillä kouluvierailuilla. Monesti kurssin alkusysäys kuitenkin on kouluvierailuissa, joita African Care tekee resurssien sallimissa rajoissa.

 

Kehitysyhteistyön merkittävämmäksi projektiksi Ranki, Kurittu ja Vauramo nimeävät synnytysklinikan Mogadishun lähellä. Vauramo kertoo, että klinikan toiminta käynnistyi African Care ry:n perustajajäsenen ja toiminnanjohtaja Batulo Essakin aloitteesta tukea oman kotimaansa ja synnyninalueensa naisia.

 

Tuuli Vauramo kertoo useista hankkeista, joita African Caressa on vuosien varrella toteutettu. Hän mainitsee, että toiminnan laajuus on kasvanut niiden lähes viiden vuoden aikana paljon, jotka hän on järjestössä työskennellyt.

 

Työkokeilujen kautta järjestötyöntekijöiksi

 

Tuuli Vauramon tausta on sosiologian ja sukupuolen tutkimuksen parissa. Hollannissa ja Lontoossa opiskellut Vauramo lähti alunperin Hollantiin au-pairiksi pitämään välivuotta opinnoistaan. Vuosi Hollannissa sai Vauramon pohtimaan sosiaalisia näkökulmia yhteiskuntaan ja hakeutumaan opiskelemaan yliopistoon.

 

Jo opintojen aikana Vauramo tutustui African Caren toimintaan Suomessa, mutta vasta palattuaan Suomeen Kiinassa suoritetun työharjoittelun jälkeen ja aktiivisen työnhaun laihojen tuloksien vuoksi Vauramo löysi lopulta työkokeilupaikan African Caresta. Työkokeilun jälkeen Vauramo on toiminut erilaisissa projekteissa ja hankkeissa työntekijänä “Täällä on kivaa, kun saa suunnitella omat hankkeensa ja vetää ne. Pääsee vaikuttamaan juuri niihin asioihin, joita itse pitää yhteiskunnassa tärkeänä” Vauramo sanoo ja kertoo, että nykyinen hanke päättyy tämän vuoden lopussa.

 

“Toiminnanjohtajamme on lisäksi iloinen siitä, että järjestössä työskentelee myös valtaväestön edustajia.. Näin ymmärrys esimerkiksi hakemusten kielestä sekä kulttuuritulkkina toimimisesta säilyy” hän kertoo ja mainitsee, että monet työntekijät ovat olleet African Caressa pitkään.

Linkki kokkauskurssisivulla johti työpaikkaan

 

Laura Ranki tuli mukaan African Caren toimintaan niin ikään työkokeilun kautta vuoden 2016 lopussa. Kielitieteitä ja kehitysmaatutkimusta opiskellut Ranki halusi vanhempainvapaiden jälkeen palata työelämään “En ollut ehtinyt työskennellä opiskeluiden jälkeen ennen perhevapaita”. African Caren hän muistaa aluksi löytäneensä maahanmuuttajille suunnatun kokkauskurssin linkin kautta.  

 

“Maahanmuuttoasiat ovat olleet minulle aina tärkeitä” hän sanoo ja jatkaa “minulle on tärkeää, että kaikkia kohdellaan samalla tavalla”. Työkokeilun jälkeen järjestössä oli juuri vapautumassa työpaikka, jonka Ranki sai. Hän työskentelee maahanmuuttajanaisten hyvinvointitoiminnan koordinaattorina.

 

Tutun kautta työhön

 

Hilla Kurittu on verrattain uusi työntekijä African Caressa. Osa-aikaisena globaalikasvatuksen koordinaattorina työskentelevän Kuritun osan ajasta nappaa yliopistolle tehtävä pro Gradu -tutkimus koulutuksen tasa-arvosta “Löysin tähän työhön Partion kautta” hän nauraa ja kertoo, että opiskelut ovat vieneet hänet ensin Helsingistä Göteborgiin ja sitten takaisin. “Aloitin Partion noin vuosi sitten ja tutustuin siellä Tuuliin. Hän vinkkasi minulle tästä paikasta ja koska hanke pitää sisällään todella mielenkiintoisia teemoja, halusin hakea paikkaa. “

 

Myös Ranki ja Vauramo puhuvat arvojen merkityksestä työpaikan valinnassa: “Meille tärkeää oli, että African Care on maahanmuuttajien perustama järjestö, sillä näin sekä kotouttavasta työstä että kehitysyhteistyöstä on mahdollista saada paljon osallistavampaa, kuin jos toiminta olisi vain suomalaisten vetämää ” he sanovat ja pohtivat suomalaista järjestökenttää. “On paljon kokonaan maahanmuuttajienkin pyörittämiä järjestöjä, niillä voi kuitenkin olla  haasteita esimerkiksi rahoituksen hankkimisessa, sillä kulttuuri on vieras ja kielitaito saattaa olla vajaa”.

Erilaisuus voimavara työyhteisössä

 

Juuri nyt pienelle toimistolle on saapunut kolme henkilöä, mutta Laura Ranki laskee järjestössä työskentelevän jopa 13 henkilöä sekä vapaaehtoisena toimiva toiminnanjohtaja. Työntekijöistä viisi on kokoaikaisia ja osa osa-aikaisia sekä vertaistoiminnassa tarvittavia lastenhoitajia. Tämän lisäksi kaksi oppisopimusopiskelijaa työskentelee ryhmien ohjaamisen parissa African Carella. “Tällä hetkellä varmaankin lähes 60 prosenttia työntekijöistä on maahanmuuttajataustaisia” Tuuli Vauramo arvioi.

 

Vapaaehtoisia African Carella on vetämässä esimerkiksi läksykerhotoimintaa. Kahdesti viikossa kokoontuvan läksykerhon lisäksi maahanmuuttajataustaiset vapaaehtoiset pyörittävät kerran viikossa vertaistukiryhmää. Lisäksi yhteistyötä tehdään esimerkiksi Kotivanhempien kielikurssin kanssa, jota järjestää Helsingin kaupunki.

 

Ranki, Kurittu ja Vauramo myöntävät, että heidänkin yhteisössään kulttuurien kohtaamiset näkyvät. Työkulttuurit voivat olla erilaisia, ja tällöin toimintaan tarvitaan tukea, rohkaisua ja kannustamista. “Meillä on paljon osaamista monikulttuurisesta työyhteisöstä” Laura Ranki kertoo ja sanoo siitä olevan esimerkiksi vertaistoiminnan ymmärtämisessä paljon hyötyä: puheen tulkkauksen lisäksi kulttuurin tulkitseminen ja sitä kautta ymmärtäminen madaltavat kynnystä osallistua toimintaan. Näin saadaan entistä vahvemmin tuotua esiin ja sanallistettua asiakaskunnan tärkeitä asioita ja asioita, jotka toiminnassa tulee huomioida.

 

Kasvua kototuttamistoiminnan ja vertaisryhmien kautta

 

“Täälläkin on ymmärretty, miten tärkeää se omasta yhteisöstä lähtevä työ on” Ranki kertoo ja Vauramo jatkaa “. Se, että meillä on erilaisia ihmisiä töissä on ehdottomasti iso vahvuus ja voimavara!”

 

Viime vuosina African Caren työntekijöitä on ilahduttanut järjestön kasvu: heillä on töölöläisen toimiston lisäksi toimintatilat Meri-Rastilassa, uusia hankkeita on voitu käynnistää ja työntekijämäärä on kasvanut. Ylpeyttä tunnetaan myös ainutlaatuisesta globaalikasvatuskurssista, jota lukioiden kautta voidaan tarjota.

 

“Erilaisuus on voimavara ja saamme siitä osallistujilta positiivista palautetta. Jos meillä ei olisi näitä voimavaroja, meillä ei olisi tätä työtä” Kurittu pohtii Vauramon ja Rankin nyökytellessä vieressä.

 

Kasvatetaan verkostoja!
error

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *